Keisarin uudet aatteet

Nyt sitten tehdään ratkaisuja. Rohkeita, vaikeita, hämmentäviä ratkaisuja.

Haluaisin kovasti ymmärtää uutta hallitusohjelmaa, mutta vaikka olen lukenut aiheesta monta analyysia, en näe, miten hallituksen julkilausutut tavoitteet ja esitetyt keinot istuvat yhteen. Siksi piirsin viime viikkojen myllerryksestä oman tilannekuvani.

Se ei luonnollisesti ole neutraali, vaan perustuu suurelta osin Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Helsingin kauppakorkeakoulun dosentti Mika Pantzarin kommentteihin hallituksen talouspolitiikan ongelmista. Lisäksi olen yhteiskuntapolitiikan opiskelija ja opintojen kautta omaksunut käsityksen, että hyvinvointivaltio on harvinaisen toimiva tapa luoda hyvinvointia, turvallisuutta, mahdollisuuksien tasa-arvoa, ja saada kaikkien kansalaisten inhimilliset ja taloudelliset resurssit koko yhteiskunnan käyttöön.

Hyvä, nyt tiedätte, mistä suunnasta tulen. Mutta kukas tämä on?sipilä4Hän on mies, jolla on Suomessa tällä hetkellä eniten valtaa: Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä. Hei Juha, millaista yhteiskuntaa sinä haluat rakentaa?

– No minä haluan, että suomalainen hyvinvointivaltio kukoistaa jatkossakin: että pysyisimme yhtenä niistä maista, joissa on maailman korkein elintaso, onnellisimmat ihmiset, paras koulutus, suurin sosiaalinen liikkuvuus ja turvallista elää. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot loistavat näissä suhteissa kansainvälisestä vertailusta toiseen. Valitettavasti Suomi vain on tällä hetkellä yksi velkaisimmista maista…

– Noo, oikeastaan velkaa on euromaista toiseksi vähiten.

– …kilpailukykymme on heikoissa kantimissa…

–  Itse asiassa se on aika hyvä.

– …ja jos jatkamme samaan malliin, olemme pian vararikossa. Jotta taloutemme saadaan taas kukoistamaan ja hyvinvointipalvelut voidaan pelastaa, on tehtävä suuria, kipeitä leikkauksia julkisen sektorin menoihin.

– Odotas ihan pieni hetki. Tuollaiset leikkaukset pahentaisivat työttömyyttä, heikentäisivät kotimaista kulutusta, lisäisivät pahoinvointia, mikä tulisi pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi, ja itse asiassa kiihdyttäisivät velkaantumista. Terveisin 90 prosenttia akateemisista taloustieteilijöistä, ainakin mikäli tähän Mika Pantzariin on uskominen.

– Mutta kun valtiovarainministeriö ja pankkialan ekonomistit ovat käskeneet leikata tosi, tosi paljon.

– Kannattaako heidän näkemyksiinsä luottaa niin sokeasti, jos kerran akateemiset taloustieteilijät ovat vastakkaista mieltä? Mitä, jos valtiovarainministeriö on väärässä? Eikö pankkiekonomisteilla ole vähän oma lehmä ojassa, hehän tarkastelevat taloutta liiketoimintansa näkökulmasta? Pitäisikö asiantuntijoita kuunnella vähän monipuolisemmin?

– Ei.

– Mutta Juha, esimerkiksi IMF on myöntänyt, että he ovat olleet väärässä leikkauspolitiikasta. Sitä on nyt kokeiltu ympäri maailmaa ja se on osoittautunut kerta toisensa jälkeen huonoksi ideaksi. Ja jos kaikesta huolimatta leikkaatte, niin  tyhmintä olisi tietenkin leikata koulutuksesta. Tai laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, joka on tehokkain keino edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa. Niistä tinkiminen olisi taloudellisesti todella lyhytnäköistä.

– Valtiovarainministeriö sanoi, että on pakko. Ja oletko nähnyt sen Keskuskauppakamarin velkakellon? Se on kuumottava.sipilä6

– Nyt, kun laina on halpaa, kannattaisi leikkausten sijaan pistää Suomen rapistuva infrastruktuuri kuntoon ja työllistää samalla paljon ihmisiä. Se maksaisi itsensä takaisin kasvaneen työllisyysasteen ja vähentyneiden tulonsiirtojen vuoksi. Teidän 1,6 miljardin investointipaketti on just hyvä alku, älkää nyt sössikö tätä ylimitoitetuilla ja huonosti kohdistetuilla leikkauksilla.

–  Kyllä minä nyt leikkaan, oi voi voi. En millään haluaisi, mutta se on ainoa mahdollisuus, ai ai ai. Voi rakas hyvinvointivaltio, toivottavasti sinulle ei nyt käy kuinkaan, voi voi voi.

– Okei…

– Haluaisin vielä lisätä, että on ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta pitää heikoimmistaan huolta, kodeissa voidaan hyvin ja hyvinvointierot kapenevat. Joten kohdistakaamme nämä leikkaukset nyt niin, että ne sattuvat kaikkein eniten juuri heikoimmassa asemassa oleviin.

– Jahaa. Eikö olisi oikeudenmukaista, että ne, joilla on enemmän varaa, osallistuisivat myös vyönkiristykseen?

– Joo ehdottomasti, he voivat alentaa omia palkkojaan, jos haluavat. Tai lahjoittaa osan palkastaan hyväntekeväisyyteen.

– Mitäs jos niiltä verottaisi sen osan palkasta? Sä taisit tossa aiemmin sanoa, että susta meidän hyvinvointivaltio on ihan mahtava juttu. On paljon maita, joissa on tapana auttaa köyhiä hyväntekeväisyyden kautta, mutta tähän meidän malliin ei ole kuulunut se, että huono-osaiset ovat riippuvaisia almuista. Itse asiassa Suomen perustuslaissakin säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi verotuksen kautta myös tuloerot voisivat kaventua, mikä olisi sekä OECD:n että IMF:n mukaan hyödyllistä talouskasvulle.

– Eiii, Suomen veroaste on nyt jo ennätyskorkea.

Eihän ole.

– Ei hyväosaisten veroja silti voi nostaa, oih. Kukaan ei enää haluaisi tehdä töitä, voih.

– Oletko nyt ihan varma? 80 % suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että “vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen.” Olen ainakin itse valmis maksamaan veroja, jotta Suomi voisi jatkossakin olla hyvä maa kaikille.

– Oi voi voi, kipeitä päätöksiä täytyy tehdä, voi. It is known.

– Kuulitko mitä sanoin?

– Lopeta kitinä, sinä vastuuton möllykkä. Nyt on siirryttävä uudistumisen mielialaan.

Tätä yhtälöä olen viimeisen viikon aikana käynyt mielessäni läpi, uudestaan ja uudestaan. Kansantalouden asiantuntijaa minusta ei saa tekemälläkään, vaan siinä missä poliitikotkin, joudun luottamaan taloustieteilijöiden lausuntoihin. Ja ainakin Mika Pantzarin kritiikin valossa hallitusohjelma näyttäytyy parhaan olemassa olevan tiedon vastaisena.

Yhteiskunnallinen asiantuntijatieto ei koskaan ole täysin neutraalia, joten on kiinnostavaa, keitä asiantuntijoita poliitikot päättävät kuunnella. Jos todella on niin, että 90 % akateemisista ekonomisteista pitää leikkauspolitiikkaa huonona ideana, ja lähinnä pankkiekonomistit sekä valtiovarainministeriö hyvänä, hallituksen päätös nojata yksinomaan näihin asiantuntijoihin herättää aika paljon kysymyksiä. Eikö hallitus osaa arvioida olemassa olevaa tietoa kriittisesti? Onko VM:n tieto kertakaikkiaan parempaa kuin muiden asiantuntijoiden, ja miksi? Vai haluavatko Kokoomus ja Keskustan johto (toisin kuin esimerkiksi Keskustanuoret) omista ideologisista syistään tehdä uusliberalistista politiikkaa, mihin  valtiovarainministeriön nostaminen ylimmäksi auktoriteetiksi tarjoaa sopivan selkänojan?

Suuri enemmistö suomalaisista kannattaa edelleen hyvinvointivaltiota, joten ei ihme, että sitä murentava politiikka naamioidaan välttämättömyyden, vaihtoehdottomuuden ja vastuullisuuden retoriikkaan. Ja se onnistuu, sillä asiantuntijatiedon kriittinen arvioiminen on äänestäjän näkökulmasta todella vaikeaa, jos media ei sitä tee.

Toki hallitusohjelmaan on saatu myös hyviä uudistuksia, kuten perustulokokeilu, mutta ohjelman kokonaiskuva ei vaikuta täysin uskottavalta. Koska politiikassa mikään ei kuitenkaan ole mustavalkoista, saatan hyvin olla tulkintojeni kanssa hakoteillä. Siksi pyydänkin hallituksen kannattajia kertomaan, mitä olen ymmärtänyt väärin. Erityisesti haluaisin kuulla, miten te sovitatte Pantzarin kritiikin ja hallitusohjelman yhteen? Kummassa on virhe ja missä kohtaa?

Olkoon keskustelun henki samanlainen kuin se, joka Juha Sipilän luonnehdinnan mukaan on hallitusneuvotteluissa vallinnut!

“Hallitusneuvottelujen henki voidaan tiivistää sanoihin, jotka on kirjattu Mannerheimintien varrella sijaitsevan presidentti J. K. Paasikiven patsaan jalustaan: ‘Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.’ Otimme hallitusohjelman lähtökohdaksi Suomen talouden tosiasiat omien toiveidemme sijasta.”

35 thoughts on “Keisarin uudet aatteet

  1. Tätä jakopolitiikkaa nykysillä sekavilla ja lannistavilla sekä laitostavilla menetelmillä on tehty pitkään ja tilanne on mennyt kokoajan vain huonompaan suuntaan. Ei juurikaan kukaan sano, että nykyinen velkataso olisi ongelma vaan se, että nyt mennään julkisella puolella -10 mrd pakkasella per vuosi ja huoltosuhde, yms. rakenteet tulee päälle. Nyt velkaa joo maltilliset 100 mrd, mutta kun tuosta velkaantuminen kiihtyy kun yrittäjiä lisää kyykytetään niin seuraava 100 mrd ei mene edes 10 vuotta. Nyt mentyy laskussa jo 7 vuotta, joten miksi tilanne muuttuisi seuraavana 10 vuotena. Suomi on epämääräisen jakopolitiikan maa. Nyt täytyy laittaa systeemit vihdoin remonttiin. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

    Like

  2. Voisiko äänestyskäyttäytyminen perustua nimenomaan suomalaisten mediatalojen uutisointiin. Ihmettelen miksi toista vaihtoehtoa ei haluta tuoda esiin mediassa – se ei ole ainakaan kiinni vaihtoehtoisesta mielipiteestä. En epäile etteikö politiikot ole myös puhtaasti tietämättömiä, mutta kansan riveistä löytyy harkintakykyä jos vaihtoehtoja tarjottaisiin tasapuolisesti. Btw. Eräs kokoomuspolitikko vertaisi keynesiläistä talouspolitiikkaa kommunismiin, kun kävimme läpi keskustelua eri vaihtoehdoista.

    Like

  3. Hyvä kirjoitus, mutta lisätään nyt vielä, että Valtiovarainministeriökään ei ole näitä leikkauksia suosittelemassa vaan on vain esittänyt lukuja millainen valtion menojen leikkaustarve olisi velkaantumiseen nähden. Käsittääkseni VM:n edustaja juuri hiillosti jossain haastattelussa Juhana Vartiaista siitä, että “numeroita ei kannata totella sokeasti vaan otettava huomioon myös muita muuttujia ja tekijöitä”…

    Like

  4. Ystäväni sanoi, että Pantzarin kommentit ovat punaisen sävyisiä ja “kaikki ovat kyllästyneitä hänen mielipiteisiinsä”. Jos niin on, niin silloin sitä on myös IMF ja muut. (En ole hallituksen politiikan kannattaja.)

    Like

  5. Kilpailukykyrankingit eivät ole kyenneet ennustamaan talouskasvua. Suosittelen unohtamaan WEF ja IMD -rankingit ja ottamaan selvää yksikkötyökustannuksista (ULC). Akateemisena ihmisenä löydät näistä helposti tutkimustietoa. Tekstissäsi on myös muita vakavia virheitä, mutta en jaksa niitä oikaista, koska yhteiskuntatieteilijät tekevät niitä alituisesti.

    Like

      1. Kyllä, eikö ne silloin olisi tärkeä oikaista, eikä sanoa että “hei siinä on virhe” ja poistua paikalta. Viisaus lepää jakamisessa, ei tiedon panttaamisessa.

        Like

    1. Se, että väität tekstissä olevan virheitä, mutta et jaksa niitä oikaista, “koska yhteiskuntatieteilijät tekevät niitä alituisesti” on sen verran hatara argumentti, että se oikeastaan nollaa kaiken muunkin, mitä haluat sanoa. Tämä on varmaan sinun kannaltasi harmi, sillä kehno argumentaatiosi oikeastaan lujittaa alkuperäisen kirjoituksen viestiäsi. Mikäli olisit kirjoittanut, mitkä kohdat tekstissä ovat virheellisiä ja tukenut väitettäsi puolueettomalla tutkimustiedolla, olisit ehkä saanut jonkun kannattamaan omaa näkemystäsi. Nythän tässä käy päinvastoin.

      Like

  6. Velkaantumisessa velan suuruus ei määrää sen vakavuutta, vaan suhde bruttokansantuotteeseen. IMF on asettanut suosituksen, ettei velan määrä ylitä 60% BKT:sta. Suomi ylitti rajan jo Maaliskuussa. Ja mikäli velkaantumista ei taiteta, suhdeluku kasvaa ja IMF saattaa puuttua asoihimme… niin kuin se teki Kreikan, Espanjan ja Portugalin kanssa. Mitähän heille kävi?

    Velan määrän käyttö velkaantumisen taittamisen tavoittelun vasta-argumenttina on typerä olkinukke. Saksalla on kymmenkertainen määrä velkaa (1,9 biljoonaa euroa) verrattuna meihin mutta niiden BKT on noin 4 biljoonaa euroa, siis 50% suhde heilläkin.

    Like

      1. “Ihan ensin, “biljoona” ei ole suomen kieltä.”
        Mitä tuhat miljardia sitten on suomeksi?

        Like

      2. Millonkas biljoona on suomenkielestä poistettu? Kotimaisten kielten keskuksen mukaan se on vielä olemassa.

        Like

    1. Ja 60%BKT:sta –raja on täysin hatusta vedetty, ja mm. IMF kritisoi Euroopan unionia tuollaisesta rajasta. Toisekseen, leikkauksilla ei nimenomaan saada tuota suhdelukua kuntoon, koska BKT tippuu niin merkittävästi. Leikkaukset tappavat talouskasvun sekä suoraan (ihan kansantalouden tilinpidon perusyhtälö sanoo tämän) että pitkällä aikavälillä kasvun mahdollistajien (mm. koulutuksen) heikentämisellä.

      Like

  7. Voisi myös sanoa, että n. 90% akateemisista ekonomisteista pitää välttämättömänä sitä, että julkisen sektorin menojen ja tulojen suhde tasapainoitetaan jollain aikavälillä.

    Liked by 1 person

  8. Harmillista että väitetty Suomen hyvä kilpailukyky ei näy BKT:ssa, viennissä tai investoinneissa 😦

    Täällä on vähän erilainen näkemys Suomen hinta-/tuottavuuskilpailukyvystä: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-kilpailukyky-vajosi-taas-pari-sijaa/vagt8cVn

    Lisäksi sekä EU, että IMF ovat varoittaneet Suomea julkisen talouden rakenteellisesta alijäämästä joka pitäisi saada kuntoon.

    Lisäksi leikkauksista puhutaan liian yksinkertaistaen. Julkistaloutta on saatava tehokkaammaksi. Katsotaan nyt ensin miten säästöt toteutetaan, hutkitaan vasta sitten. Parhaassa tapauksessa meidän palveluiden tuottaminen uudistuu siten, että saadaan vähemmällä rahalla paremmat palvelut.

    On vähän vastuutonta ruveta kampittamaan demokraattisella äänestyksellä valittua hallitusta ennen kuin on edes päästy konkretiaan.

    Disclaimer: Olen itsekin yllättynyt siitä että tutkimuksesta ja koulutuksesta säästetään niin paljon. Mutta en tuomitse ennen kuin näen konkreettiset muutokset.

    Like

    1. Heitän vastalauseen “konkreettisille muutoksille”. Suunnitelmia on voitava kritisoida. Saatat tosin tarkoittaa konkreettisilla muutoksilla konkreettisia suunnitelmia ja silloin otan vastalauseeni takaisin.

      Like

  9. Lisäksi voisi mainita, että Suomen kireä verotus kohdistuu keskiluokkaan ja suurituloisiin, eli näille ryhmille Suomen verotus on huippukireää maailmanlaajuisestikin vertailtuna.

    Tässä juttu vuodelta 2010, jonka jälkeen verot ovat kiristyneet merkittävästi: http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/11/09/keskituloinen-verotaakkasi-on-euroopan-kireimpia/201015572/12

    Esimerkiksi Ruotsissa voi tulovero olla 6% pienempi samoilla tuloilla kuin Suomessa.

    Tässä vielä tuore juttu keskituloisen perheen ostovoiman romahduksesta: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/akava-ostovoima-romahti-keskituloisessa-perheessa-yli-tonnin/ZkGNQHrJ

    Voidaan miettiä, onko mihin tällainen veropolitiikka kannustaa ja toisaalta olisiko kotimaisen ostovoiman turvaaminen hyvää elvytyspolitiikkaa.

    Like

  10. Panzarin kritiikissä näyttäisi olevan ongelmia. Jätkä nimittäin puhuu paskaa paidanrinnus ruskeena.

    Osaatsä anuep kertoa, millä mittarilla Suomella on toiseksi vähiten velkaa euromaista?

    Like

    1. En. Siksi kirjoitinkin tällaisen blogiteksteistä, että taloustiedettä paremmin tuntevat voisivat auttaa minua arvioimaan kriittisesti erilaisia talousväittämiä. Jos koet että sinä osaisit, kerro minulle missä asioissa Pantzar menee metsään ja millä perusteilla.

      Like

  11. Olen pari kertaa Pantzarin kanssa jutellut, enkä ole hänen “neroudestaan” mitenkään erityisesti vaikuttunut. Jokaisella, Pantzarillakin, on toki mahdollisuus asettua vaaleissa ehdokkaaksi, ja siten mittauttaa ajatustensa nauttiman kannatuksen suuruus. Äänestäjät tällä kertaa kannattivat päinvastaisia näkemyksiä kuin Pantzar. Tämä näkyi vasemmistoliiton surkeana vaalituloksena.

    Liked by 1 person

    1. Olen kanssasi eri mieltä siitä että paras olemassa oleva tieto on vaaleilla selvitettävissä. Sen sijaan toivoisin että vaaleissa olisi tarjolla erilaisia visioita siitä millaista yhteiskuntaa halutaan luoda ja ihmiset saisivat valita näiden välillä. Tällä hetkellä kaikki väittävät haluavansa kaventaa hyvinvointieroja ja panostaa koulutukseen. Mutta osa valehtelee.

      Like

      1. “Olen kanssasi eri mieltä siitä että paras olemassa oleva tieto on vaaleilla selvitettävissä. ” Ei Jussi näin väittänytkään…

        Like

  12. Suomella ei ole euromaista toiseksi vähiten velkaa, Pantzar ei ole mikään auktoriteetti asiassa ja 90 prosenttia on nollatasoinen heitto, joka ei todennäköisesti pidä millään lailla paikkaansa. Tähän lisättynä vielä se, että jonkun makrotaloustieteen validiteetin voisi kokonaisuudessaan kyseenalaistaa – ehkä jopa enemmän, kuin sen “yhteiskuntatieteen” joka uskonnon opinkappaleiden tavoin opettaa liturgiana hyvinvointivaltion olevan hyvä ja kannatettava asia.

    Se, että korkotaso on nyt alhainen taas ei millään tavalla puhu velanoton puolesta, ja tämän ymmärtäisi, jos tietäisi yhtään mitään valtion velanotosta ja sen teknisistä sovelluksista – ts. valtio maksaa erääntyvät velkansa velalla, jonka korko määrittyy tulevaisuudessa. Näin alhaisella korkotasolla suunta voi olla – ja tulee olemaan – vain ylöspäin, jolloin jokainen vuosi tätä jo nyt poskettomaksi riistäytynyttä elvytystä lisää tulevaisuuden korkomenoja pahimmillaan sadoilla miljoonilla. Tosin tekstissä oli käytetty lähteenä Touko Aallon Facebook-statusta ja Hesarin aatteellisia kolumneja, joten ei voine kauhalla vaatia.

    Like

    1. Olen valinnut linkit sen sen mukaan, mihin toivon kuulevani vasta-argumentteja. Kirjoitin tämän, koska halusin sekä kyseenalaistaa hallituksen politiikan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden että asettaa oman näkökulmani alttiiksi kritiikille. Kiitos että sain sitä sinultakin, erityisesti elvytyksen suhteen.

      Mitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion toimivuuteen tulee, toivoisin kuulevani sinulta vielä vahvempia argumentteja kuin että yhteiskuntatieteet ovat verrattavissa uskontoihin.

      Haluaisin kuulla oletko kanssani samaa mieltä siitä että mahdollisuuksien tasa-arvo on tavoiteltavaa? Millaisessa yhteiskunnassa se toteutuisi mielestäsi parhaiten? Ja mihin perustaisit näkemyksesi jos et vertailevaan yhteiskuntapolitiikan tutkimukseen?

      Like

    2. Pelkkiä löysiä heittoja tämäkin kommentti ilman mitään perusteluja.

      Ja ihan perusasiat menee aivan väärin: korkotason alhaisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että valtion kannattaa tehdä investointeja, jotka näkyvät talouskasvuna tulevaisuudessa. Lapsikin ymmärtää tämän: jos otamme velkaa nyt puolen prosentin korolla, ja investointien teko antaa meille tulevaisuudessa 3 prosentin koron, niin tietenkin investointi kannattaa tehdä. Taloustieteilijät puhuvat melko laaja-alaisesti julkisten investointien puolesta tällaisessa taloustilanteessa.

      Ja jos puhutaan makrotaloustieteen suurista linjoista, niin merkittävä osa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että leikkaaminen taantumassa on haitallista. Esimerkiksi useat talousnobelistit, kuten Krugman ja Stiglitz, ovat todenneet tämän. Kansainvälinen valuuttarahasto on todennut tämän.

      Mutta ehkä AA tietää paremmin.

      Like

  13. Rikkaita ei rangaista! Näin se vaan menee: kun rahaa tulee niin sitä tulee lisää ja toisten kumartelu myös syvenee. Omaisuudella on koskemattomuussuoja ja rikoksetkin pienenevät sen mukaan miten paljon olet onnistunut rahaa hankkimaan taskuihisi. Raha on valtaa ja myös meidän pääministerillä on sitä; sehän tekee miehestä niin mukavan ja rehdin – eikös teekin.
    Joka tapauksessa kansanedustajat edustavat ensin itseään ja huolehtivat omasta tulotasostaan että voivat sitten rauhassa miettiä mikä muu voisi olla tärkeää. Suomen talous on avaruuspeli, joka perustuu sellaiseen muotoon kuin: “raskaita ja vaikeita päätöksiä jotka koskevat tavallisia kansalaisia” (=kymmenykset tilanherralle) että kaikki saavat mitä he aina ovat saaneet läpi historian. Kysymys on vain siitä miten poliitikko osaa asian naamioida ja kuka talousmies on tilanteessa käyttökelpoisin omien etujen viemiseksi eteen päin.
    Kenen etuja esim. Vartiainen ajaa? Suomenko!?
    Hyvinvointivaltio on kaunis sana sille, että on osattu hiljentää vielä se joukko ihmisiä joilla olisi mahdollisuus vaatia reilua peliä päättäjiltä. Miksi he sitten eivät tee sitä? No, jospa vielä vähän saisi hankittua sitä omaisuutta niin sitten ei kukaan uskaltaisi urputtaa tai ei ainakaan tarvitsisi välittää mokomasta.
    Ihmisen taidot omistaa ja jakaa ovat suhteessa omaan tilanteeseen – aina. Se on niin inhimillistä, mutta oikeinhan se ei ole.

    Like

  14. Ihan muistutukseksi yhteiskuntatieteiden mollaajille: myös taloustiede on yhteiskuntatiedettä, ei luonnontiedettä. Taloustieteen, ja sosiaalipolitiikan pitäisi pyrkiä yhteistyöhön.

    Like

  15. Ovelasti laadittu kirjoitus. Se, ovatko hallituksen keinot vääriä vai oikeita, jää nähtäväksi. Pääasia on, että ovat lyhyessä ajassa määrätietoisesti tehneet päätöksiä. Päätöksistä saa olla montaa mieltä. Tässä kirjoituksessa valitettavasti kirjoittaja sortuu samaan virheeseen, mistä syyttää hallitusta. Hallituksen syyttely valtiovarainministeriön ja pankkisektorin ekonomistien sokeasta kuuntelusta toimii argumenttina ainoastaan mikäli ei itse sokeasti kuuntele akateemisia taloustieteilijöitä ja siteeraa heidän näkemyksiään. Hallituksen käyttämistä yksittäisistä keinoista mainittakoon, että a) yksikään valtio historiassa ei ole verottanut itseään talouskasvuun b) lisävelan ottaminen INVESTOINTEIHIN, jotka kasvattavat verotuloja enemmän kuin lainasta joudutaan maksamaan korkoja on järkevää eikä hallitus käsittääkseni tätä vastaan ole. Lisävelan ottaminen KULUTUKSEEN taas, eli budjetin tasapainottamiseksi ja nykyisen julkisen järjestelmän ylläpitämiseksi, ei siis verotulojen kasvattamiseksi taas voidaan nähdä kyseenalaisena. Nyansseja, jotka usein halutaan unohtaa kummallakin puolella keskustelua.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s